Tarvitaanko politikkaa?

Mitä jos jokainen voisi tehdä ihan mitä itseään huvittaa ja jokainen päättäisi vain omista asioistaan? Kukaan ei miettisi miten lapsemme, vanhuksemme tai tiestömme hoidetaan. Olisiko se autuutta – toimisiko maailma?  Asiaan perehtymätön voi ehkä ensin ajatella että hyvä, kukaan ei ”määräisi” mitä teen -  vaan mihin se johtaisi? Elettäisi kuin pellossa… kirjaimellisesti.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa

Politiikkaa on kaikki yhteisen hyvän eteen tekeminen, muuallakin kuin puolueissa, kuten työpaikoilla työpaikan pelisäännöt ja perheissä  perheen toimintatavat – jokainen tekee vuorollaan jotain yhteisen hyvän eteen ja välillä tehdään yhdessä. Päämääränä on yhteinen aika ja hyvä olo. Vaikeitakin asioita pitää pystyä käsittelemään keskustellen ja pohtien yhdessä.

Liian usein kuulen kuitenkin sanottavan, että politiikka on turhaa ja  kommentteja siitä, miten missäkin puolueessa tanssitaan yhden pillin mukaan: miten joku on ”käskenyt” käyttäytyä,  toimia ja ajatella. Ehei, niin se ei mene.

Oikeasti ne jotka puoluepolitiikasta hiukankin ovat perillä, tietävät ihmisten liittyvän yleensä siihen puolueeseen, jonka arvomaailma on lähinnä omaa arvomaailmaansa. Ei niin, että mennään johonkin puolueeseen ja aletaan ajatella ja puhua kuin muutkin. Ei.

Itse huomasin jokunen vuosi sitten, että jos haluan vaikuttaa pienyrittäjien aseman parantamiseen voimakkaammin, on paras tapa liittyä johonkin puolueeseen ja lähteä raivaamaan latua auki toisille yrittäjille – saada äänensä kuuluviin tehokkaammin. Niinpä kävin läpi käytännössä kaikkien puolueiden arvomaailmat ja löysin sieltä eniten omaa arvomaailmaani lähellä olevan.

Puolueeseen kuuluminen ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että ollaan kaikesta muiden kanssa samaa mieltä.  On aivan tavallista ja luvallista olla myös erimieltä isommista tai pienemmistäkin linjauksista, näin saadaan tarpeeksi syvä näkemys asioihin monelta kantilta. Yksilö liittyy porukkaan, löytääkseen toisia samalla lailla ajattelevia viedäkseen asioita eteenpäin – vaikuttaakseen!

Erilaisia mielipiteitä siis tarvitaan, olemmehan yksilöitä jotka ajattelemme kukin tavallamme ja fiksut ihmiset osaavatkin ottaa huomioon monenlaiset ideat ja ajatukset – myös paljon omasta kannasta risteävät - joita sitten yhdessä työstetään kristallinkirkkaiksi timanteiksi.

Itse en juurikaan käytä nimitystä poliitikko, koska minusta jokainen on tavallaan ja toiminnallaan jollain tavalla poliitikko, riippumatta siitä kuuluuko mihinkään puolueeseen, aatteeseen tai yhdistykseen.

Tehdään rohkeasti yhdessä parempi arki – me pystytään siihen!

Sanna Jylänki

Kirjoittaja on yrityssparraaja yrityksessään Redesan Oy:ssä. Sanna on rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen sekä ympäristöjaoston varajäsen. Sanna toimii aktiivisesti myös paikallisissa yrittäjäjärjestöissä.

Palvelualoite on mahdollisuus

Suomen kunnissa uudistetaan palvelutuotantoa, jotta lakisääteiset velvoitteet kyetään hoitamaan. Kokoomus on Jyväskylässä tarjonnut vaihtoehdoksi palvelualoitetta. Eurovaaliehdokas Miguel Lopez (komm.) esitti palvelualoitteen lisäävän byrokratiaa (Ksml 30.1.). Koska Lopezin kirjoitukseen oli lipsahtanut virheellisiä väittämiä, on paikallaan oikaista ne ja katsoa asiaa kestävän kuntatalouden näkökulmasta.

Palvelualoitteella yksityinen palveluntarjoaja saisi haastaa kunnan palvelutuotannon, jos se kykenee tuottamaan palvelun edullisemmin, tehokkaammin tai laadukkaammin. Lopez väitti virheellisesti kyseessä olevan yksityistämisaloite.

Yksityistäminen ei ole kokoomuksen tavoite, sillä silloin päätös – ja talousvalta siirtyvät kunnalta yksityiselle palveluntuottajalle. Lakisääteisten palveluiden yksityistäminen voidaan tehdä vain lainsäädännöllä, ei kuntapolitiikan keinoin.

Sen sijaan ulkoistamalla osa kunnallisista palveluista saadaan julkiseen talouteen tehokkuutta, valinnanvapautta ja palvelukustannukset avoimen vertailun piiriin. Päätösvalta säilyy luottamushenkilöillä ja valvontavelvollisuus kaupungilla.

Sopimuksin määritellään palvelun laadun taso ja kriteerit sekä ne asiat, joista yksityisen palvelun tuottajan on toimitettava raportit kaupungille vuosittain.

Palvelualoite ei lisää byrokratiaa. Kilpailutetuista palveluista on voimassa olevat sopimukset. Sopimuskauden päätyessä voitaisiin tutkia ne mahdollisuudet, joita palvelualoitteella on tarjottu kaupungille. Näin ollen uudet avaukset sulautuvat luontevasti kaupungin resursoituun kilpailutusrytmiin.

Lopez väitti palvelulaskelmia turhiksi. Näkemys on erikoinen, sillä Jyväskylässä ei vielä kaikilla hallinnon aloilla tiedetä, mitä niiden palvelut yksikkötasolla maksavat. Ulkopuolisen tarjonnan lisääminen pakottaa kaupungin laskemaan oman toimintansa kustannukset.

Jyväskylässä mm. kotipalveluissa on saavutettu selkeitä säästöjä ulkoistamalla palveluita. Säästyneillä verorahoilla on kyetty tehostamaan kaupungin omaa toimintaa. Myös lasten päivähoitopalveluissa ja kaupunkirakennepalveluissa ulkoistaminen on tuonut säästöjä. Näin yksityisten yritysten tulo lisää joustoa palvelutuotantoon ja vähentää byrokratiaa, ei lisää sitä.

Vasemmisto pelkää ulkoistamisen avaavan ovet kansainvälisille suuryrityksille. Globaalissa markkinataloudessa emme voi täysin torjua uusia tulijoita, mutta voimme oppia pärjäämään samoilla markkinoilla.

Tällä hetkellä suomalaiset hyvinvointi-innovaatiot eivät pääse kasvamaan kansallisiksi vientituotteiksi, sillä julkinen sektori pitää sote-palveluiden markkinoita edelleen liiaksi itsellään. Siksi julkisen sektorin ja yksityisten tuottajien yhteistyötä on lisättävä.

Palvelutuotannon uudistamisella on kiire. Jyväskylässä väestöllisen huoltosuhteen muutos, ajoittain korkea työttömyys ja matala verokertymä johtavat siihen, että verovaroin ei voida tuottaa kaikkea.

Muuttovoittoisessa Jyväskylässä palveluiden käyttäjiä on yhä enemmän. Kasvava verokertymä laahaa kuitenkin perässä, joten julkinen sektori on riskialtis toimija ainoana palveluntuottajana.

Jyväskylässä ostopalveluiden osuus tulisi nostaa 50 prosenttiin niillä palvelualoilla, joissa ulkoistaminen on todistanut tehokkuutensa. Sinne, minne poliitikot luovat mahdollisuuksia, syntyy myös uusia yrityksiä.

Kaupungin kelpo-työryhmältä sopii odottaa myönteistä suhtautumista palvelualoitteeseen, sillä se on välttämätön mahdollisuus Jyväskylän elinkeinoelämälle.

Marjo Pakka

varavaltuutettu

puheenjohtaja

Jyväskylän kokoomusnaiset ry

Kannustetaan yrittäjyyteen - millä?

Kannustetaan yrittäjyyteen - millä?

(kirjoitus julkaistu myös mm. Jyväskylän Kokoomuksen Kunnallisjärjestön blogissa)

Vähän väliä saa kuulla juhlapuheita ja kirjoituksia siitä miten yrittäjyyteen kannustetaan ja miten yrittäjyys on nyt in. Kyllä. Kannustusta riittää puolelta jos toiseltakin. Ala ihmeessä yrittäjäksi ja työllistä toisia! Eikö kuulostakin helpolta? Sillä se Suomen BKT korjaantuu.

Vaan miten onkaan todellisuudessa, onko keinoja? Yrittäjien niskaan sälytetään toinen toistaan ihmeellisimpiä veroja ja maksuja, onhan meillä varaa maksaa jos kerran tulostakin joskus saamme tehtyä. Mitäpä me itse sillä tuloksella, ei kai se nyt voi meille kuulua, sillähän voisi vaikka kehittää ja kasvattaa yritystään!
On tiukkaa lainsäädäntöä, byrokratiaa ja huikea määrä erilaisia asioita joita pitää yrittää varoa ja väistellä tai ainakin osata ja ymmärtää, jos aiot vastuullisena yrittäjänä pärjätä ja menestyä. Suuri osa on varmasti ihan tarpeellista, en sitä sano. Mutta ylimääräistä kankeutta on ilmassa jo riittävästi.

Ainiin, menestyminenkin on paha juttu. Mutta kun Suomi tarvitsisi nyt kovasti niitä menestyviä yrityksiä. Rahaa liikkumaan, myös ulkomailta tänne. Kasvuyrittäjiä haetaan jos jonkinlaisella projektilla - rahaa palaa huimat määrät. Minkä verran oikeasti tuloksia tulee?

Pienyrityksissä olisi töitä tarjolla monellekin käsiparille, vaan kun työllistäminen on tehty hankalaksi, hyvin hyvin kalliiksi kaikkine sivukuluineen ja mikä pahinta jopa vaaralliseksi! Vaaralliseksi siltä osin, että yrittäjä on usein alakynnessä antaessaan toiselle työtä ja joku jossain määrää miten ja mitä siitä on maksettava.

Vuonna 2009 on oltu huolissaan ihan samoista asioista kuin nytkin (lue Risto Pennasen artikkeli Taloussanomien nettisivuilla vuodelta 2009: Suomi tarvitsee yrittäjyyttä, heh heh.) - joskin Suomen Yrittäjät ovat onneksi jo saaneet äänensä joihinkin neuvottelupöytiin. Kuitenkin edelleen on etenkin kaupunkien/kuntien kehittämisorganisaatioissa ja vastaavissa projekteissa vain virkamiehiä, eikä yhtään yrittäjää kertomassa kentän kuulumisia. Yleensä ei kysytä mukaan. Se on käsittämätöntä. Miten voidaan etsiä ratkaisuja ja muuttaa tulevaisuutta jos kaikki osapuolet eivät ole itse mukana kehittämässä? Miten voidaan päättää toisten puolesta mitä heidän pitää tehdä? Ja pelkkä kannustaminen ei auta juurikaan ketään - tarvitaan tekoja. Yrityksetkin ovat ottaneet jo vuosien ajan asiakkaatkin mukaan kehittämistyöhön. Nyt on aika uudistaa ja reippaasti, tällä mallilla on Suomi Oy Ab konkurssissa ihan pian.

Olen henkeen ja vereen yrittäjä ja yrittäjien puolesta puhuja, enkä tarkoita tällä tekstillä ettei kannattaisi alkaa yrittäjäksi, päinvastoin - mutta etenkin meidän luottamustehtävissä toimivien yrittäjien on pidettävä huoli, että niitä kunnon tekoja syntyy oikeasti. Meidän pitää jaksaa puhua ja kirjoittaa ja nostaa kissaa pöydälle, vielä silloinkin kun tuntuu ettei mistään mitään tule.  Vain yhdessä voimme vaikuttaa! Yrittäjyys on joka tapauksessa keskeisin tulevaisuuden(kin) tapa tehdä työpaikkoja ja pitää Suomi Oy Ab pystyssä. Niin se vain on.

Sanna Jylänki

Kirjoittaja on yrityskehittäjä yrityksessään Redesan Oy:ssä.Sanna on rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen. Hän toimii myös Jyväskylän Kokoomusnaisten puheenjohtajana, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja Keski-Suomen Kokoomuksen hallituksissa sekä Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:n varapuheenjohtajana.

Kuka ne kunnalliset päätökset oikein tekee ja miten se päätöksenteko tapahtuu?

Otsikossa olevat kysymykset pyörivät mielessäni, kun yli vuosikymmen sitten päätin lähteä mukaan poliittiseen toimintaan. Olin tuolloin juuri saamassa loppuun opintojani Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa (nykyisin Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu) ja kokenut ehkä kaikkein mielenkiintoisimmaksi julkisen sektorin laskentatoimea ja taloushallintoa käsittelevän kurssin. Silloin keskeneräinen gradunikin käsitteli julkista sektoria.

Laskentatoimen ja kansantalouden opinnoista on erityisesti mieleeni jäänyt muutama periaatteellinen julkista ja yksityistä sektoria erottava asia. Voiton tuottaminen ja omistajien sijoituksen arvon kasvattaminen on yksityisen sektorin puolella sellainen päätöksentekoa ohjaava tavoite, jollaista julkisella puolella ei ole. Perusongelmat, kuten rahavarojen niukkuus, tuotantomahdollisuuksien rajallisuus ja kovin, kovin tärkeä taloudellisuuden periaate ovat kuitenkin kummallakin sektorilla samoja. Rahan riittävyys ja kannattavuus ovat sekä yksityisen että julkisen organisaation toimintaan liittyviä ominaisuuksia, mutta erilaisin painotuksin. Yksityisen sektorin puolella tuotteesta tai palvelusta maksettu hinta on vaihtoarvo ja kansalaisten tekemät valinnat tuotantoa ohjaavia ostopäätöksiä. Liiketoimintaan liittyy olennaisesti vaihdannan aikaero, sillä panokset on sijoitettava ennen niistä saatavia tuotoksia, kun taas vaihdanta-ajatus julkisyhteisöissä ei aina toteudu, eikä palveluja tuottava yhteisö välttämättä saa välitöntä vastiketta tuottamastaan ja/tai tarjoamastaan palvelusta. Ilmaisia palveluja ei silti ole. Vain kollektiivipalvelut kuten esimerkiksi maanpuolustus ovat luonteeltaan jaottomia ja sellaisia, joiden lisäkulutuksesta ei aiheudu lisäkustannuksia.

Päätöksenteon erilaisuus tulee esiin, kun kuvataan päätöksentekoprosessia. Yksityisen sektorin yksivaiheisen markkinavalinnan (market choice) – missä asiakas voi valita markkinoilla tarjolla olevista enemmän tai vähemmän samankaltaisista hyödykkeistä omia tarpeitaan parhaiten vastaavan tuotteen tai palvelun – sijaan julkinen sektori noudattaa kaksivaiheista julkista valintaa (public choice). Me kansalaiset valitsemme ensin äänestämällä päättäjät, jotka sitten tekevät puolestamme päätökset siitä, miten meidän maksamamme verovarat kohdennetaan eli miten ja millaisia julkisia palveluita tuotetaan ja kenelle näitä palveluja tarjotaan.

Jos kerran poliitikot ovat niitä, jotka tekevät julkisia päätöksiä, vaati päätöksentekoprosessin ymmärtäminen politiikkaan mukaan lähtemistä. Päätös mukaan lähtemisestä oli siis selkeä, puolueen valinta taas kokonaan oma tarinansa.

Vaikka oma panostus olisi epäilemättä aika ajoin voinut olla suurempaakin, on työtäkin tehty. Vuosien kuluessa olen lukenut kunta- ja yhdistyslakia, tutkinut organisaatiokaavioita, toiminta- ja johtosääntöjä, oppinut kokouskäytäntöjä sekä tutustunut useisiin eri puolueisiin kuuluviin ihmisiin. Jotain on itse päätöksenteostakin selvinnyt, mutta kaikki ei missään tapauksessa ole selvää. Kirjoitetut säännöt ja käytäntö eivät aina tunnu vastaavan toisiaan. Siitä huolimatta optimistisesti ajattelen, että ehkä vielä jonain päivänä ymmärrän, kuka ne julkisen sektorin päätökset oikein tekee ja miten päätöksentekoprosessi kulkee.

Jaana Latvanen

varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja, 

Jyväskylän Kokoomusnaiset ry. 

Jyväskylän Kokoomusnaisten hallitus 2013 valittu

TIEDOTE                                            18.11.2012

JULKAISUVAPAA

Jyväskylän Kokoomusnaiset ry. hallitus 2013

Jyväskylän Kokoomusnaisten yhdistyksen tavoitteena on edistää yksilön vastuunkantoa ja tasavertaisuutta työelämään sekä edistää työllistymistä ja yrittäjyyttä kohentamalla Jyväskylän kaupungin elinvoimaisuutta.  

Jyväskylän Kokoomusnaiset ry:n syyskokous on valinnut 17.11.2012 pidetyssä syyskokouksessaan jatkamaan puheenjohtajana Sanna Jylängin, joka on luotsannut myös vuoden 2012 yhdistystä.

Vuoden 2013 hallitukseen valittiin :

Pia-Tuomi Sorjonen

Jaana Latvanen

Marjut Säilä

Arja Mohr

Pirjo Salmi

Paula Linna (uusi)

Anu Mutka (uusi)

Varajäseniksi Mervi Hämäläinen ja Eeva Vaherto. (molemmat uusia)

Lisätietoja:

Sanna Jylänki

Puheenjohtaja

p. 040 820 8559

sanna@jylanki.fi

Yritysten kehittämisen este: Byrokratia!

(Kannanottomme julkaistu Keskisuomalaisessa 22.11.2012)

Suomen Yrittäjien PK-barometristä 2/2012 löytyy etenkin Keski-Suomen kohdalla surkeita lukuja: 81% kyselyyn vastanneista yrittäjistä kokee byrokratian merkittävimmäksi esteeksi yrityksensä kehittämiselle. Vastaava luku koko maassa on 63%.

Työpaikkoja syntyy nyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, siinä kun isot yritykset irtisanovat henkilöstöään. Kun yrittäjä haluaa kasvattaa ja kehittää yritystään,  on vastassa mahdoton määrä byrokratiaa: suunnitelmia, tutkintaa ja säännöstelyä. Niitä miettiessä yritys ehtii jo luopua työpaikkojen synnyttämisestä ja yrityksensä kasvattamisesta.

Jyväskylän Kokoomusnaiset ry. esittää että Jyväskylän kaupunki ja kehittämisyhtiö panostavat jatkossa kehittymisen esteiden poistamiseen ja matalaan byrokratiaan, jotta uusia työpaikkoja saadaan kaupunkiin ja maakuntaan synnytettyä. Kehittämisen avuksi yrittäjät tarvitsevat kehittäjiltä jalkauttymista suoraan yrityksiin ja turhan paperinpyörityksen poistoa. Pienyrittäjät tarvitset konkreettisia apuja miten luotsata yrityksensä yli huonojenkin aikojen.

Lähde: PK-Yritysbarometri 2/2012 – Suomen Yrittäjät

Jyväskylässä 17.11.2012

Jyväskylän Kokoomusnaiset ry.

Syyskokous

Yrittäjyyden vaikutuksia kaikille

( Julkaistu Keskisuomalaisessa mielipidepalstalla 23.5.2012 )

Yrittäjyys on minulle elämäntapa - yrittäjäasioiden ajatteleminen ei siis rajoitu 8-16 välille arkipäiviin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että eläisin iänkaikkisessa stressissä asian kanssa, vaan innolla imen ideoita ja ajatuksia mielensopukoihin ammentaakseni niitä taas eteenpäin hyötykäyttöön itselle tai jollekulle toiselle.

Silloin tällöin törmään kuitenkin ajatukseen, ettei yrittäjyys tätä kaupunkia (Jyväskylä) tai maata paranna. Tuolloin sisältäni syöksähtää esiin se suuri violetin värinen tiikeri puolustamaan yrittäjyyttä ja sen vaikutuksia laajemmalti. Yrittäjyyden vaikutus ei juuri koskaan rajoitu vain yksilön omaan napaan, sillä on kauas kantoiset seuraukset ja tulevaisuudessa vieläpä enenevässä määrin.

Toisinaan on niin, että yrittäjä työllistää vain itsensä ja on tyytyväisempi elämäänsä näin - yksin yrittävän jaksamiseen ja tukemiseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Toisaalla taasen on kasvuhaluinen yrittäjä, jonka halu on työllistää toisia ja kasvattaa yritystään. Vaikka yritys ei työllistäisi kuin yhden henkilön yrittäjän lisäksi - joka voit muuten olla vaikka Sinä - on sillä jo yhteiskuntaa hyödyttävä vaikutus. Jos näitä yhden hengen työllistäviä yrityksiä on vaikka 50, on töitä jo 100 hengelle! Yhtään yritystä ei siis pidä vähättelemän.

Kun nämä sata ovat saaneet töitä, on heillä siten enemmän varaa kuluttaa, ostaa paikallisista yrityksistä tuotteita ja palveluita, pitää yritykset hengissä. Näin syntyy jopa lisää työpaikkoja ja joku näistä yrityksistä voi olla vaikka vanhusten kotihoitoa tuottava yritys, joka hoitaa äitisi tai isovanhempasi jonakin päivänä. Kunnat ja valtiot eivät yksinkertaisesti pysty kaikkea tulevaisuudessa tarjoamaan - mukaan tarvitaan yksityisiä yrityksiä, myös meitä "pirunpieniä".

Miksi sitten kunnalle/kaupungille on tärkeätä pitää yritykset omassa kunnassa/kaupungissa?
Jotta syntyisi työpaikkoja ja palvelut säilyisivät lähellä ( kauppa, kampaamot, suutari, päiväkodit, kotipalvelut jne. ).
Jotta kunta olisi elinvoimainen, kuntalaisen ei tarvitsisi mennä viemään ansaitsemiaan rahoja naapurikunnan puolelle ja omassa kunnassa toimiva yritys taas maksaa veronsa kotikuntaansa. Kaikki voittaa ja voi hyvin.
Jotta kunnassa saataisi pidettyä asukkaat ja houkuteltua uusia.
Vaan onko meillä joka paikassa näin? Osaammeko ajatella laajemmalti kuin omaan napaan? Jos ei, nyt on korkea aika suunnata katseet avaremmille vesille ja katsoa myös miten naapuri voi, kävisinkö lähikaupassa ostoksilla pitääkseni sen pystyssä. Voimme siis yhdessä olla parempia, kuunnellen toisiamme ja keskustellen avoimesti. Mihinkään asiaan ei ole vain yhtä ainoaa ratkaisua - meidän on etsittävä ratkaisut yhdessä, vaikka ne välillä jotakuta kirpaisevatkin.

Kyllä! Yritysten hyvinvointi ja hyvät toimintaedellytykset vaikuttavat siis jokaisen arkeen.
Kaikkia osapuolia tarvitaan siis edelleen: valtio, kunnat, kaupungit, yritykset kuin yhteisötkin, yhdessä eteenpäin askeltamaan.

Kirjoittaja on Jyväskylän Kokoomusnaisten puheenjohtaja, yrittäjä Sanna Jylänki.